Tässä perjantain ratoksi on kiva laittaa pieni statistiikkapäivitys. Olisi olo niin kuin olisi töissä, ja tekisi viikon päätteeksi statusraportin. Virallisesti työt jatkuu, mutta raportoitavaa ei juuri ole. Oikean työn teossa menee päivittäin noin 2 tuntia. Vuoden loppuun olisi jaksettava.
Aloitetaan säätilastoista: aurinkoista ja 3 astetta lämmintä aamukahdeksalta. Talvi lähestyy täälläkin. Vielä viikko, pari sitten oli oikein mukavaa. Lämpötilat olivat päivällä parhaimmillaan yli 25 astetta, ja yöllinen viileneminen ei haitannut. Sitten alkoi muuttua. Päivälämpötilat putosivat ensin 15 asteen tienoille, ja yöllä oli alle 10 astetta. Ja nyt se sitten iski. Myöhäissyksy, tai talven aloitus. Aamulla lämpöä on vain 3 astetta. Sisällä on 20 astetta. Ei viitsi kovasti lämmittää, kun ikkunoista ja ovista kallisarvoinen lämpö katoaa harakoille. Tai mitä lie paikalliset siivekkäät ovatkaan. Niinpä olenkin täällä villasukat jalassa, kaksi pitkähihaista päällä, usein viltin alla. Parina edellisenä talvena olen muuntunut Roope-Ankaksi, niinä päivinä kun lapset eivät ole olleet kotona, niin lämpötila sisällä on pudonnut noin 17 asteen tienoille. Silloin työtä on kotioloissa tehty peiton alta. Ehkä auttaisi, jos vähän liikkuisi eikä vaan istuisi tietokoneen ääressä, niin verikin kiertäisi. Muuttolintujen satojen yksilöiden parvet ovat mahtavaa katseltavaa. Olen moneen kertaan yrittänyt taivutella lapsia muuttamaan Costa Ricaan. Ei tulosta.
Blogin lukijatilastoa: Lukijoita löytyy Suomesta, Yhdysvalloista, Venäjältä, Ruotsista, Belgiasta, Saksasta, Italiasta, Kanadasta, Irlannista ja Hollannista. Suosituin käyttöjärjestelmä on Windows, seuraavana tulee Macintosh. IPadillä lukee blogia 2% lukijakunnasta. Hienoa, kiitos kaikille!
Seuraava statistiikka headhuntereiden lukutaidosta. Luetun ymmärtäminen saa arvosanan 6. Sen jälkeen kun laitoin ansioluetteloni muutamille urasivuille, ovat headhunterit muistaneet minua päivittäin. Löydettyään tietoni he ovat soitellet ja kyselleet, kiinnostaisiko tämä työpaikka, johon he etsivät osaajaa. Jompaakumpaa, joko työpaikan kuvausta tai minun ansioluetteloani, tai molempia, he eivät kuitenkaan ole lukeneet ja ymmärtäneet, sillä kaikki työpaikat ovat olleet jotain ihan muuta, kuin mitä minä osaan ja olen tehnyt. Tunnen oloni kuitenkin tyhmäksi. Jos osaisin tuon ja tämän taidon, niin sitten voisin paremmin työllistyä.
Työnhakustilastoa seuraavaksi. Tähän mennessä aktiivista työnhakua on kertynyt noin kuukauden verran. Hakemuksia on lähetetty vähän alta kaksikymmentä, ja pari muuta vihjettä tullut lisäksi. Kahteen firmaan olen puhelinhaastatteluissa ollut, mikä on sinänsä erittäin positiivinen 10% haastatteluunpääsyonnistumisprosentti. Pitää olla tyytyväinen, kun on kuullut niitä kauhutarinoita, joissa ihmiset ovat lähetelleet satoja hakemuksia haastatteluihin pääsemättä. En nyt suuria toiveita elättele kummastakaan paikasta. Toinen selvästi on sellainen, johon taidot eivät riitä. Olisinpa edes nykyisessä työssäni jonkun järkevän taidon oppinut. Yleispätevän on vaikea päteä. Taas tuntuu ihan tyhmältä. Toisessa oli niin kummallinen haastattelu, että en tiedä menikö se huonosti. Tai jos kummallinen haastattelu oli todellinen, en tiedä haluanko sinne edes töihin. Potentiaalisia suurempia firmoja alueella olen listannut 23 kappaletta, ja näiden urasivuja seuraan jatkuvasti. Monstereissa työpaikkoja on päivittäin satoja, lastenhoitajasta ylimpään johtoon asti. Tämä on kuulkaas kovaa työtä. Jatkuvasti pitää olla netissä notkumassa. Mutta otan edelleen shoppailun kannalta. Työnhakuun käyttämälläni ajalla mennään kirkkaasti tilastojen kärkisijoille. Keskimääräinen työnhakija kuulemma käyttää työnhakuun alle 5 tuntia viikossa.
Työttömien tai kohta työttömien ystävien määrä lisääntyi viime viikolla yhdellä.
Ajankäyttötilastoa viimeiseksi. Kun en kerran osaa erään epäonnistuneen deitin mukaan ollenkaan koskaan rentoutua (mielestäni tämä on kyllä ihan persoonallisuuspiirre, eikä mikään mielenvika), olen alistunut kohtalooni ja ottanut kirjoitusprojektin työn alle. Jotain järkevää on tehtävä, että pää pysyy koossa, pitää olla tavoitteita. Miksei tavoitteet voisi olla hauskoja. Juoni kirjalle on muokkautunut, tekstiä on tullut jo monta sivua. Kirjoitus rullaa mukavasti, ja on kivaa. Tätä voisi oikeasti tehdä vaikka aina.
Se statistiikasta. Tänään otan vähän rennommin. Maanantai ja perjantai ovat uusien työpaikkailmoitusten osalta tekemäni tilaston mukaan viisipäiväisen työviikon hiljaisimmat. Tiistaina ja keskiviikkona kannattaa olla koneen äärellä, jotta voi sitten käydä työpaikkojen kimppuun kuin korppikotka haaskalle. Päivän ohjelmassa on käynti rautatavarakauppaan. Kun kerran palkka vielä hetken juoksee, olen päättänyt kunnostaa vielä muutaman talossa reposttavan asian, jotka täytyy jossain vaiheessa korjata. Parempi tehdä se, kun vielä on rahaa. Aidan porttilauta saranapuolelta on haljennut, ja portti repsottaa, ja jos pahasti repsottaa, koira karkaa pihalta. Autotallin oven maalit rapisevat ja oven karmit alkavat näyttää pahalta. Parempi suojata, jottei lahoa. Takaoven karmi on puolestaan alkanut oikeasti lahota. Täytyy vaihtaa karmi, tai koko ovi. Muutenkin tekisi ovelle hyvää yleishuolto. Toissapäivänä poika seisoi tuulisella ilmalla oven vieressä sisäpuolella, ja sanoi iloisesti, että äiti, täältä tulee kauhean kylmää ilmaa. Lapsiparan tukka meni tuulessa kuin hiustenkuivaajan puhalteessa. Töitä hakeva rakennusalalla oleva ystäväni lähtee rautakauppakierrokselle mukaan. Personal shopper, sitä olenkin rautakaupassa aina kaivannut. Täytyy ennen kauppaan menoa antaa hänelle tarkat ohjeet siitä, että pitää minut erossa kaikesta muusta kuin mitä tarvitaan. Rautakaupat ovat kenkäkauppojen jälkeen lempikauppojani, ja yleensä minulla pääsee rautakaupassa mopo karkuun. Minkä todistaa pankkitilin saldotilastot.
Aloitetaan säätilastoista: aurinkoista ja 3 astetta lämmintä aamukahdeksalta. Talvi lähestyy täälläkin. Vielä viikko, pari sitten oli oikein mukavaa. Lämpötilat olivat päivällä parhaimmillaan yli 25 astetta, ja yöllinen viileneminen ei haitannut. Sitten alkoi muuttua. Päivälämpötilat putosivat ensin 15 asteen tienoille, ja yöllä oli alle 10 astetta. Ja nyt se sitten iski. Myöhäissyksy, tai talven aloitus. Aamulla lämpöä on vain 3 astetta. Sisällä on 20 astetta. Ei viitsi kovasti lämmittää, kun ikkunoista ja ovista kallisarvoinen lämpö katoaa harakoille. Tai mitä lie paikalliset siivekkäät ovatkaan. Niinpä olenkin täällä villasukat jalassa, kaksi pitkähihaista päällä, usein viltin alla. Parina edellisenä talvena olen muuntunut Roope-Ankaksi, niinä päivinä kun lapset eivät ole olleet kotona, niin lämpötila sisällä on pudonnut noin 17 asteen tienoille. Silloin työtä on kotioloissa tehty peiton alta. Ehkä auttaisi, jos vähän liikkuisi eikä vaan istuisi tietokoneen ääressä, niin verikin kiertäisi. Muuttolintujen satojen yksilöiden parvet ovat mahtavaa katseltavaa. Olen moneen kertaan yrittänyt taivutella lapsia muuttamaan Costa Ricaan. Ei tulosta.
Blogin lukijatilastoa: Lukijoita löytyy Suomesta, Yhdysvalloista, Venäjältä, Ruotsista, Belgiasta, Saksasta, Italiasta, Kanadasta, Irlannista ja Hollannista. Suosituin käyttöjärjestelmä on Windows, seuraavana tulee Macintosh. IPadillä lukee blogia 2% lukijakunnasta. Hienoa, kiitos kaikille!
Seuraava statistiikka headhuntereiden lukutaidosta. Luetun ymmärtäminen saa arvosanan 6. Sen jälkeen kun laitoin ansioluetteloni muutamille urasivuille, ovat headhunterit muistaneet minua päivittäin. Löydettyään tietoni he ovat soitellet ja kyselleet, kiinnostaisiko tämä työpaikka, johon he etsivät osaajaa. Jompaakumpaa, joko työpaikan kuvausta tai minun ansioluetteloani, tai molempia, he eivät kuitenkaan ole lukeneet ja ymmärtäneet, sillä kaikki työpaikat ovat olleet jotain ihan muuta, kuin mitä minä osaan ja olen tehnyt. Tunnen oloni kuitenkin tyhmäksi. Jos osaisin tuon ja tämän taidon, niin sitten voisin paremmin työllistyä.
Työnhakustilastoa seuraavaksi. Tähän mennessä aktiivista työnhakua on kertynyt noin kuukauden verran. Hakemuksia on lähetetty vähän alta kaksikymmentä, ja pari muuta vihjettä tullut lisäksi. Kahteen firmaan olen puhelinhaastatteluissa ollut, mikä on sinänsä erittäin positiivinen 10% haastatteluunpääsyonnistumisprosentti. Pitää olla tyytyväinen, kun on kuullut niitä kauhutarinoita, joissa ihmiset ovat lähetelleet satoja hakemuksia haastatteluihin pääsemättä. En nyt suuria toiveita elättele kummastakaan paikasta. Toinen selvästi on sellainen, johon taidot eivät riitä. Olisinpa edes nykyisessä työssäni jonkun järkevän taidon oppinut. Yleispätevän on vaikea päteä. Taas tuntuu ihan tyhmältä. Toisessa oli niin kummallinen haastattelu, että en tiedä menikö se huonosti. Tai jos kummallinen haastattelu oli todellinen, en tiedä haluanko sinne edes töihin. Potentiaalisia suurempia firmoja alueella olen listannut 23 kappaletta, ja näiden urasivuja seuraan jatkuvasti. Monstereissa työpaikkoja on päivittäin satoja, lastenhoitajasta ylimpään johtoon asti. Tämä on kuulkaas kovaa työtä. Jatkuvasti pitää olla netissä notkumassa. Mutta otan edelleen shoppailun kannalta. Työnhakuun käyttämälläni ajalla mennään kirkkaasti tilastojen kärkisijoille. Keskimääräinen työnhakija kuulemma käyttää työnhakuun alle 5 tuntia viikossa.
Työttömien tai kohta työttömien ystävien määrä lisääntyi viime viikolla yhdellä.
Ajankäyttötilastoa viimeiseksi. Kun en kerran osaa erään epäonnistuneen deitin mukaan ollenkaan koskaan rentoutua (mielestäni tämä on kyllä ihan persoonallisuuspiirre, eikä mikään mielenvika), olen alistunut kohtalooni ja ottanut kirjoitusprojektin työn alle. Jotain järkevää on tehtävä, että pää pysyy koossa, pitää olla tavoitteita. Miksei tavoitteet voisi olla hauskoja. Juoni kirjalle on muokkautunut, tekstiä on tullut jo monta sivua. Kirjoitus rullaa mukavasti, ja on kivaa. Tätä voisi oikeasti tehdä vaikka aina.
Se statistiikasta. Tänään otan vähän rennommin. Maanantai ja perjantai ovat uusien työpaikkailmoitusten osalta tekemäni tilaston mukaan viisipäiväisen työviikon hiljaisimmat. Tiistaina ja keskiviikkona kannattaa olla koneen äärellä, jotta voi sitten käydä työpaikkojen kimppuun kuin korppikotka haaskalle. Päivän ohjelmassa on käynti rautatavarakauppaan. Kun kerran palkka vielä hetken juoksee, olen päättänyt kunnostaa vielä muutaman talossa reposttavan asian, jotka täytyy jossain vaiheessa korjata. Parempi tehdä se, kun vielä on rahaa. Aidan porttilauta saranapuolelta on haljennut, ja portti repsottaa, ja jos pahasti repsottaa, koira karkaa pihalta. Autotallin oven maalit rapisevat ja oven karmit alkavat näyttää pahalta. Parempi suojata, jottei lahoa. Takaoven karmi on puolestaan alkanut oikeasti lahota. Täytyy vaihtaa karmi, tai koko ovi. Muutenkin tekisi ovelle hyvää yleishuolto. Toissapäivänä poika seisoi tuulisella ilmalla oven vieressä sisäpuolella, ja sanoi iloisesti, että äiti, täältä tulee kauhean kylmää ilmaa. Lapsiparan tukka meni tuulessa kuin hiustenkuivaajan puhalteessa. Töitä hakeva rakennusalalla oleva ystäväni lähtee rautakauppakierrokselle mukaan. Personal shopper, sitä olenkin rautakaupassa aina kaivannut. Täytyy ennen kauppaan menoa antaa hänelle tarkat ohjeet siitä, että pitää minut erossa kaikesta muusta kuin mitä tarvitaan. Rautakaupat ovat kenkäkauppojen jälkeen lempikauppojani, ja yleensä minulla pääsee rautakaupassa mopo karkuun. Minkä todistaa pankkitilin saldotilastot.
Rakkaudella, Äiti
