Parinmuodostus on mielenkiintoinen asia. Sitä ihastuu ja rakastuu, ja sitten kun ruusunpunaiset lasit jossain vaiheessa putoavat nenältä, ryhdytään miettimään, että minkälaiseen soppaan sitä tuli lusikkansa laitettua. Että pystyisikö tuon toisen kanssa elämään ja miten hyvin, kun arvomaailmat ja tavat ovat erilaiset. Suomessa porukka on vielä suhteellisen homogeenistä, joten aivan hurjia arvomaailmojen yhteentörmäyksiä ei tule kovin usein esiin, ainakaan kantasuomalaisten piirissä. No toki on eroa savolaisen ja hämäläisen välillä, mutta se nyt on pientä siihen verrattuna, mihin täällä kulttuurien sulatusuunissa törmää. Kulttuurien yhteentörmäyksen sijaan haluan nyt kuitenkin puhua hyvinkin globaalista, kulttuuriin sitoutumattomasta ilmiöstä nimeltään siisteysyhteensopivuus.
Siisteysyhteensopivuus ei yleensä ole miehille mikään ongelma, mutta meille naisille kylläkin. Nimittäin sisäsiisteys, eli siisteys sisällä kotona. Empiirisen tutkimukseni mukaan noin 90% miehistä se aivolohkon osanen, joka kontrolloi tätä siisteystoimintoa, on surkastunut, vähintäänkin 30% normaalista naisen aivolohkon osasen koosta. Joillakin miesyksilöillä tämä aivolohkon osanen on niin surkastunut, että sen olemassaolosta on enää hyvin harvoin ja satunnaisesti todisteita. Huom, mikään toinen monimutkainen aivotoiminnallisuus ei lisäkapasiteetin tarpeessa ole syrjäyttänyt siisteysaivotoimintoja, vaan siisteystoimintoja lukuun ottamatta tällaisen miehen aivot toimivat normaalisti. Toisaalta olen huomannut, että yltiösiisteys on miehissä yleisempää kuin naisissa.
Normaalissa parinmuodostuksessa on eduksi, jos parisuhteen molemmat osapuolet ovat tärkeissä elämän asioissa yhteensopivia, ja pariskunnan arvomaailmat ovat toisiaan lähellä. Otamme tarkastelun kohteeksi edellä mainitun siisteysyhteensopivuuden. Kahden ihmisen siisteyskäsitykset ovat erittäin harvoin täysin yhteneväisiä, erityisesti ottaen huomioon miesten keskimääräisen sijoittumisen siisteysasteikon keskiarvon alapuolelle. Vaikka pariskunnan siisteystaso olisi hyvinkin yhteneväinen, voi yllättävistä asioista joutua silti halkomaan hiuksia, kuten siitä, imuroidaanko perjantaina vaiko lauantaina. Mutta, parisuhdehan on kompromisseja.
Tähän ikään ehdittyä on käynyt mielessä, että muuttuukohan sitä ihmisen siisteyskäyttäytyminen enää iän myötä. Niinpä olisi mukavaa, jos löytyisi joku, joka on suhteellisen yhteensopiva. Sitä ei enää jaksaisi aloittaa siisteyskoulutusta siinä tapauksessa, että päätyy yhteen sottapytyn kanssa. Perusasiat pitäisi olla jo mielestäni tämän ikäisillä sisäistetty, eli likaiset astiat koneeseen, roskat roskiin, likaiset pyykit pyykkikoriin, puhtaat pyykit kaappiin. Ja vaatekomero on vaatteiden, ei autonrenkaiden säilytyspaikka. Ei siisteyskoulukaan kiinnosta, joka olisi edessä siinä tapauksessa, että päätyy yhteen yltiösiistin kanssa. Deittailin tällaista siivousfriikkiä joskus vähän aikaa. Kun kävin hänen kotonaan, panin tyytyväisenä merkille, että jopas on siistiä, ja kohteliaasti tästä hänelle kommentoin, näyttäen mielessäni voitonmerkkiä, JEE! tässä ei tarvitse ihan nollasta aloittaa. Tämä etelän herrasmies otti kohteliaisuuden erittäin iloisesti vastaan, ja alkoi innostuneena selostaa siivousmetodeitaan. Hänellä on kuulemma 4 erilaista siivoustasoa. On Perusteellinen Siivous, eli se, kun ollaan oman perheen kesken ja siivotaan viikonloppuna – imurointi, vessat, pölyt, tavaroiden järjestely. Seuraava taso on Erittäin Perusteellinen Siivous, joka tapahtuu silloin, jos on tulossa vieraita oman perheen parista. Kolmas taso on Erityissiivous, joka tehdään silloin, kun on odotettavissa muita vieraita kuin oman perheen jäseniä. Neljäs taso on Erityisspesiaalisiivous, joka tehdään silloin, kun tulee erittäin tärkeitä vieraita. Minä sain kuulemma neljännen tason siivouksen vierailuni kunniaksi… En edes uskaltanut kysyä, minkälaisia siivoustoimenpiteitä kyseiseen siivoustasoon kuului, veikkaukseni on, että mm. roskapöntöt kuurataan sisältäpäin, pöytähopeat kiillotetaan, ja pölyt pyyhitään taulujen takaa. Etsin vessasta kuumeisesti pöntön läheisyydestä hammasharjaa, jolla olisin voinut pöntön hinkata vessassa käynnin jälkeen. Siisteysyhteensopivuus, siinä olisi voinut joutua tekemään pari kompromissia suuntaan jos toiseen. Meillä kun on vain kaksi tasoa: siivottu ja ei-siivottu. Siivous tapahtuu noin kerran kahdessa viikossa, ja sen vaikutukset kestävät noin 1,5 tuntia.
Hyvä ystäväni, verraton keittiöpsykologi, kiteytti parinmuodostuksen loistavasti: Ei ole sitä yhtä ainoaa oikeaa, on vain enemmän ja vähemmän yhteensopivia. Jos on vähemmän yhteensopiva, pitää parisuhteen eteen tehdä enemmän töitä. Hyvin sanottu!
Rakkaudella,
Äiti
Siisteysyhteensopivuus ei yleensä ole miehille mikään ongelma, mutta meille naisille kylläkin. Nimittäin sisäsiisteys, eli siisteys sisällä kotona. Empiirisen tutkimukseni mukaan noin 90% miehistä se aivolohkon osanen, joka kontrolloi tätä siisteystoimintoa, on surkastunut, vähintäänkin 30% normaalista naisen aivolohkon osasen koosta. Joillakin miesyksilöillä tämä aivolohkon osanen on niin surkastunut, että sen olemassaolosta on enää hyvin harvoin ja satunnaisesti todisteita. Huom, mikään toinen monimutkainen aivotoiminnallisuus ei lisäkapasiteetin tarpeessa ole syrjäyttänyt siisteysaivotoimintoja, vaan siisteystoimintoja lukuun ottamatta tällaisen miehen aivot toimivat normaalisti. Toisaalta olen huomannut, että yltiösiisteys on miehissä yleisempää kuin naisissa.
Normaalissa parinmuodostuksessa on eduksi, jos parisuhteen molemmat osapuolet ovat tärkeissä elämän asioissa yhteensopivia, ja pariskunnan arvomaailmat ovat toisiaan lähellä. Otamme tarkastelun kohteeksi edellä mainitun siisteysyhteensopivuuden. Kahden ihmisen siisteyskäsitykset ovat erittäin harvoin täysin yhteneväisiä, erityisesti ottaen huomioon miesten keskimääräisen sijoittumisen siisteysasteikon keskiarvon alapuolelle. Vaikka pariskunnan siisteystaso olisi hyvinkin yhteneväinen, voi yllättävistä asioista joutua silti halkomaan hiuksia, kuten siitä, imuroidaanko perjantaina vaiko lauantaina. Mutta, parisuhdehan on kompromisseja.
Tähän ikään ehdittyä on käynyt mielessä, että muuttuukohan sitä ihmisen siisteyskäyttäytyminen enää iän myötä. Niinpä olisi mukavaa, jos löytyisi joku, joka on suhteellisen yhteensopiva. Sitä ei enää jaksaisi aloittaa siisteyskoulutusta siinä tapauksessa, että päätyy yhteen sottapytyn kanssa. Perusasiat pitäisi olla jo mielestäni tämän ikäisillä sisäistetty, eli likaiset astiat koneeseen, roskat roskiin, likaiset pyykit pyykkikoriin, puhtaat pyykit kaappiin. Ja vaatekomero on vaatteiden, ei autonrenkaiden säilytyspaikka. Ei siisteyskoulukaan kiinnosta, joka olisi edessä siinä tapauksessa, että päätyy yhteen yltiösiistin kanssa. Deittailin tällaista siivousfriikkiä joskus vähän aikaa. Kun kävin hänen kotonaan, panin tyytyväisenä merkille, että jopas on siistiä, ja kohteliaasti tästä hänelle kommentoin, näyttäen mielessäni voitonmerkkiä, JEE! tässä ei tarvitse ihan nollasta aloittaa. Tämä etelän herrasmies otti kohteliaisuuden erittäin iloisesti vastaan, ja alkoi innostuneena selostaa siivousmetodeitaan. Hänellä on kuulemma 4 erilaista siivoustasoa. On Perusteellinen Siivous, eli se, kun ollaan oman perheen kesken ja siivotaan viikonloppuna – imurointi, vessat, pölyt, tavaroiden järjestely. Seuraava taso on Erittäin Perusteellinen Siivous, joka tapahtuu silloin, jos on tulossa vieraita oman perheen parista. Kolmas taso on Erityissiivous, joka tehdään silloin, kun on odotettavissa muita vieraita kuin oman perheen jäseniä. Neljäs taso on Erityisspesiaalisiivous, joka tehdään silloin, kun tulee erittäin tärkeitä vieraita. Minä sain kuulemma neljännen tason siivouksen vierailuni kunniaksi… En edes uskaltanut kysyä, minkälaisia siivoustoimenpiteitä kyseiseen siivoustasoon kuului, veikkaukseni on, että mm. roskapöntöt kuurataan sisältäpäin, pöytähopeat kiillotetaan, ja pölyt pyyhitään taulujen takaa. Etsin vessasta kuumeisesti pöntön läheisyydestä hammasharjaa, jolla olisin voinut pöntön hinkata vessassa käynnin jälkeen. Siisteysyhteensopivuus, siinä olisi voinut joutua tekemään pari kompromissia suuntaan jos toiseen. Meillä kun on vain kaksi tasoa: siivottu ja ei-siivottu. Siivous tapahtuu noin kerran kahdessa viikossa, ja sen vaikutukset kestävät noin 1,5 tuntia.
Hyvä ystäväni, verraton keittiöpsykologi, kiteytti parinmuodostuksen loistavasti: Ei ole sitä yhtä ainoaa oikeaa, on vain enemmän ja vähemmän yhteensopivia. Jos on vähemmän yhteensopiva, pitää parisuhteen eteen tehdä enemmän töitä. Hyvin sanottu!
Rakkaudella,
Äiti
Moips, uusi lukija ilmoittautuu :). Erittäin mielenkiintoinen blogi sulla, itse oon asunut 2,5 vuotta Oseanian alueella ja lähden taas Suomesta viimeistään sillä sekunnilla kun maisterin paperit on kourassa. Jenkeissäkin on tultu oleskeltua...
ReplyDeleteTämä olikin hauska postaus siinä mielessä, että mä kuulun siihen hyvin pieneen naisjoukkoon, jolle nämä asiat eivät merkkaa paljoakaan. Siisti koti on ihan jees, mutta ei millään tavalla prioriteetti (täsmennetään sen verran että likaisuutta en siedä, mutta epäjärjestystä kylläkin).
Siivoan silloin kuin huvittaa tai jaksaa. Olen myös todella pitkäpinnainen, varmasti liiankin, ja kerään toisten jälkiä vaikka maailmanloppuun asti, yhtään ärsyyntymättä (ei aina niin hyvä ominaisuus koska sitä voidaan käyttää hyväksi). Pahin pelkoni onkin ylisiisti mies - tuhat kertaa mielummin loikin likaisten sukkien yli (niin tai siis keräilen ne pyykkiin) kuin kuuntelen luentoa siitä miten MINUN sukkani ovat taas väärässä paikassa... Mutta mieluiten tietysti semmoinen sopivasti yhteensopiva :).