Jo on ilmoja pidellyt

Tänne muutettaessa meitä ohjeistettiin, että jos mistään muusta ei saa small talkia aikaiseksi, niin sitten puhutaan säästä. Tätä small talkin jaloa taitoa on tullut kuusi vuotta harjoiteltua, ja nyt tuntuu ihan jokapäiväisen luontevalta ryhtyä tuntemattomien kanssa juttusille koiraa kävelyttäessä – voi kun teillä on suloinen hauveli, mikäs sen nimi on, kuinka vanha, kumminkaiman veljenpojalla oli samanlainen koira ja se oli kova syömään kaikkea epäsopivaa, meidän koiran ruokavalioon kuuluu sitä ja tätä, ja jo on ilmoja pidellyt. Tai vaikkapa hississä – mihinkäs kerrokseen olette menossa, olipas mielenkiintoisia ruokia tarjolla tänään työpaikkaruokalassa, tekisi niin hyvää kun joskus menisi portaita eikä aina näillä hisseillä, ja jo on ilmoja pidellyt. Tai kassajonossa – jo on paljon asiakkaita tänään täällä, onkohan alennusmyyntiä meneillään vai lähestyvä viikonloppu vaikuttaa, niin on mukava kesällä grillata viikonloppuisin eikä sitä kauppaan silloin raaski, ja jo on ilmoja pidellyt. Tai vanhempainillassa – mitenkäs teidän lapsi on kouluun sopeutunut, onko mennyt ihan kivasti, tykkääkö hän opettajista, entä miten on ystävien laita, ja jollei muuta, niin jo on ilmoja pidellyt. Toisten kanssa keskustelu ja heiltä kyseleminen osoittavat, että olen huomioinut sinut, olemme yhdessä tässä tilanteessa, jaamme tämän kokemuksen, ja teemme tilanteen miellyttäväksi molemmille osapuolille olemalla kohteliaita ja hyväkäytöksisiä toisiamme kohtaa. Nykyisin minusta tuntuu suoranaisen epäkohteliaalta jättää kanssamatkustaja hississä huomioimatta, vähintään tervehditään kohteliaasti: ”How are you doing?”, ja hissistä poistuttaessa huikkastaan: ”Have a good day”.

On hyvä, että näinkin selvät ohjeistukset on saatu sää small talkista, tällä ohjenuoralla on hitaasta hämäläisestä muotoutunut varsinainen small talkin höpöttäjä. Ei tarvitse koskaan hätääntyä, aina sitä keksii säästä asiaa, ja vaikka ainakin Meksikonlahden öljyvuodosta. Lapset ovat oppineet kivasti tavoille, kuin itsestään. He vastaavat reippaasti kun kysytään nimiä, mitä kuuluu, kun naapurin rouva kysyy, miten lomapäivä meni, tervehtivät iloisesti tuttuja, tervehtivät kohteliaasti muita aikuisia. Pienten lasten keskusteluissa viljellään kohteliaisuuksia, I love your dress, your dog is so cute, good job. Kivan kuuloista, positiivista, tuntuu hyvältä, osoittaa toisen arvostusta. Tästä jokapäiväisestä toisen ihmisen arvostamisen osoittamisesta täällä pidän erityisesti!